




版权说明:本文档由用户提供并上传,收益归属内容提供方,若内容存在侵权,请进行举报或认领
文档简介
1、 jrgonia- elektroninen julkaisusarja issn 1459-305x © jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos 2/2003 punainen nainen ja kuoleman diskurssituuli kataja fmvuoden 1918 työväenperinnettä voidaan kutsua kätketyksi kulttuuriksi. kätkettyäsiitä
2、 tekee sen vastakohtaisuus suomalaisen yhteiskunnan virallisesti hyväksymänvalkoisen perinteen kanssa. yhteiskunta myös vaikeni pitkään punaisen perinteenolemassaolosta. (peltonen 1990, 169.) niinpä punaisten muistelmista välittyväkätketty maailma avautui
3、 tutkijoiden käyttöön vuosikymmeniä sodan jälkeen, kunkansan arkisto (1957), työväen muistitietotoimikunta (19641965) ja suomalaisenkirjallisuuden seuran kansanrunousarkisto (1965) aloittivat muistitiedon keruunsa.ennen keruita ja 1960-lukua vuoden 1918 tapahtumia
4、tarkasteltiin useinsubjektiivisesti väritetyn suodattimen läpi. valkoinen näkökulma oli huomattavastiyleisempi. objektiivisen näkökulman kulmakivinä voidaan pitää poliittisen historiantutkijan jaakko paavolaisen väitöskirjatutkimusta punainen te
5、rrori (1966) ja vuottamyöhemmin julkaistua teosta valkoinen terrori (1967). kansanrunouden tutkimuksen,folkloristiikan, näkökulmasta perinteen kätketty luonne jatkui vielä toistakymmentävuotta. ulla-maija peltosen väitöskirja punakapinan muistot (1996) on edel
6、leen ainoafolkloristiikan alan väitöskirjatason tutkimus. hänen tutkimuksensa keskittyy työväenmuistelukerronnanmuotoutumiseenvuoden1918jälkeen.perinnelajeittainkeskeisessä osassa ovat kauhu- ja uskomustarinat sekä niiden vastakulttuurinenolemus.myös puna
7、iset laulut ja runot ovat ennen kaikkea kiistävää, konsensusta rikkovaafolklorea, joka paitsi kertoo oman näkemyksensä sisäryhmästä, myös purkaavirallisen, valtakulttuurin, kuvaa valkoisista ja kääntää myytit ja stereotypiat heitä
8、vastaan. lauluissa ja runoissa sota nähdään luokkataisteluna, jossa alistettu ja riistettykansa nousee alistajiaan ja riistäjiään vastaan saavuttaakseen vapautensa. punaisialauluja ja runoja voidaan luonnehtia ideologisesti orientoituneiksi sodan sekä senjälki
9、selvittelyjen ja -tuntojen synnyttämiksi yksilöiden ja kollektiivin ilmauksiksi.toisin kuin taidelyriikan niiden keskeisin funktio ei ole poeettinen. huomion ei oletarkoitus kiinnittyä kieleen vaan sanomaan. niiden kieli tosin sisältää ideologialleominaisia punaisia sym
10、boleja, joiden merkityssisällön voi katsoa lisäävän javahvistavan ryhmän ideologista identiteettiä. työväenperinteen kentälle sijoitettunajuuri lauluilla ja runoilla on eniten agitaation ja propagandan piirteitä.1 jrgonia 2 / 2003 isbn 951-39-16
11、70-7 / issn 1459-305x tuuli kataja: punainen nainen ja kuoleman diskurssi tutkimusaineistoni koostuu isoisäni sotilasmuistion (1924) lisäksi kansanarkiston,työväen arkiston ja suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistonaineistosta . yhteensä 210 laulua ja runoa k&
12、#228;sittävästä aineistostani osa on arkistojenmuistitietokeruiden tuottamaa, osa keruiden ulkopuolella arkistoihin toimitettuaaineistoa, kuten käsinkirjoitettuja lauluvihkoja ja vankileireillä työstettyjä lehtiä. kunennen sotaa ja sen aikana lauluja oli laule
13、ttu yhdessä, sodan jälkeisenävankileiriaikana laulut ja runot levisivät helpoimmin juuri vankileirien sisällä.leireiltä toisille ne siirtyivät omaisten välityksellä. välittyminen oli sekä suullista ettäkirjallista. laulujen oppimista h
14、elpotti se, että niiden sävelet noudattivat pitkältikansanlaulujen tai vanhojen porvarillisten laulujen melodioita.vuoden 1918 sodassa ja sen jälkeisillä vankileireillä menetti henkensä yli 27 000punaista . siksi on ymmärrettävää, että l
15、28;hes kaikissa lauluissa ja runoissa on läsnäkuolema. olen tutkinut teemaa laajemmin folkloristiikan pro gradussani ”ruusun veripunaisen haudalle istuta” punaisten laulujen ja runojen ideologinen identiteetti jakuolemankäsitykset (2002) tulkitsemalla kuolemankuvia ja käsityksi
16、228; kahdellametodilla: mitä lauletaan ja miten lauletaan. edellistä olen kartoittanut selvittämälläkuoleman tematiikkaa ja laulujen temaattista rakennetta; jälkimmäistä diskursiivisellatarkastelulla, tutkinut, miten kuolemasta kerrotaan. kun kielikuvat valott
17、avatpääasiassa kuolemankuvia, kuoleman diskurssi kertoo kuoleman käsittämisestä jasiihen suhtautumisesta.seuraavassa keskityn lauluista ja runoista kuoleman kautta hahmottuvaan naiskuvaanja esittelen ne erilaiset naisroolit, joihin kuoleman kohtaava nainen asettuu. lyriikanl
18、ähdearvo reaalisia kuolemankäsityksiä tarkasteltaessa on kuitenkin kyseenalaista. senvuoksi oma tutkimukseni lähtee laulujen ja runojen kautta hahmottuvistakuolemankäsityksistä, joita en yritä yleistää yksilön tai ryhmän kuolemankäsityksiks
19、i.toinen syy, miksi en väitä kuolemandiskurssin muotoutuvan samalla tavallareaalisten subjektien maailmassa, on perinnelajien joustavuus, niiden erilaiset funktiotja merkityssisällöt. koska punaiset laulut ovat luokkataistelun aseita, myös niidenretoriikka on sen mukainen. e
20、nnen punaisen naisen ja kuoleman suhdetta on syytätarkastella naisen ja kuoleman perinteistä kulttuurista yhteyttä.naisen ja kuoleman perinteinen suhde naisella ja kuolemalla on ikiaikainen liitto, joka kristillisessä kulttuurissa kiteytyypietà-hahmoon. pietà kuvaa nais
21、ta ja äitiä, joka seuraa ristin juurella poikansakuolemista. kykenemättä tekemään mitään hän jää paikoilleen kuolevan äärelle:nainen jää, suree ja itkee. kuva kuolevasta ihmisestä sekä subjektin omastakärsimyks
22、estä on muovautunut ja merkityksellistynyt maskuliiniseksi; kuva kuolevaaja kuollutta hoivaavasta ja tämän kärsimykseen samaistuvasta ja surevastafeminiiniseksi ja maternaaliseksi. maria on mater dolorosa, kyynelten Äiti, kärsiväÄiti. marian hahmossa ja kultis
23、sa on keskeistä sen kuvaama äidin huoli, ahdistus jasuru, josta tuli myöhäiskeskiajalla kristityn naisen pyhyyden tunnusmerkki. (utriainen1999, 1517; 324.)suhteessa kuolemaan naisen paikka on ollut sekä toiselle että toinen. hän on asettunutlähelle toisen kuol
24、evaa ruumista. hän on myös edustanut kuoleman uhkaavaksi2 jrgonia 2 / 2003 isbn 951-39-1670-7 / issn 1459-305x tuuli kataja: punainen nainen ja kuoleman diskurssi nähtyä toiseutta subjektille. runous ja teologia ovat länsimaissa olleet kaksiperustavaa kielenkäytön
25、tapaa ja merkityskäytäntöä, joissa nainen on yhdistettykuolemaan. taiteen kielessä nainen toimii usein analogisesti kuoleman kanssa.(utriainen 1999, 2022.) simone de beauvoirin (1981, 117) mukaan kuoleman janaisen merkitysyhteyttä havainnollistaa se, että useimmiss
26、a kansanomaisissakuvitelmissa kuolema on nainen, jonka tehtävä on itkeä vainajia, koska kuolema onheidän aiheuttamansa. naisella/äidillä on pimeyden kasvot. hän on kaaos, josta kaikkion peräisin, ja jonne kaiken on kerran palattava.surun tunteen feminisointi o
27、n keskeinen kulttuurinen representaatio (ks. utriainen1999, 22; hockey 1997). sankariäitikultti voidaan nähdä sen jatkumona. aili nenolapuhuukompensaatiosta, korvikepalkinnasta,kunyhteiskunta sulkee naiset”maskuliinisten” resurssien jaon ulkopuolelle ja sitten onnittelee heitä si
28、itä, että heeivät likaa itseään sotkeutumalla julkiseen elämään. myöntämällä naisille moraalisenylemmyyden miesyhteiskunta palkitsee heitä siitä, että he pysyvät alistettuina. alistusverhotaan symbolisen arvostuksen puku
29、un. naisten moraalinen ylemmyys katoaa, joshe tunkeutuvat miesten aloille: heistä tulee kylmiä, laskelmoivia, kovia jaepäempaattisia ja heidän seksuaalinen moraalinsa muuttuu epäilyttäväksi. yhtenätällaisena ”ylistämällä alistamisen” keinon
30、a nenola näkee korvikepalkitutsankarivainajien äidit. (nenola 1986, 105.) simone de beauvoirin (1976, 205)mukaan äidin rooliin kuuluu kuoleman sovittaminen. Äiti ympäröidään erilaisinkunnianosoituksin ja hänet varustetaan kaikin mahdollisin hyvein. nä
31、;in luodaanerityinen äiti-uskonto, joka on ristiriitainen tapa osoittaa yhteisöllistä arvostusta äitienja naisten kärsimyksille. kärsimyksen voi merkityksellistää ja selittää siten, että sekoituu koko yhteisön hyväksi. Äidit saada
32、an tuntemaan itsensä merkityksellisiksijuuri kärsimystensä takia. (nenola 1986, 105107.)naisilla on yhteys myyttiseen tuonpuoleiseen juuri lapsen synnyttämisen, äitiyden,kautta. tämä on tehnyt heistä sillanrakentajia elävien ja kuolleiden välille my&
33、#246;skuoleman yhteydessä. synnyttäjinä ja lasten, sairaiden ja kuolevien hoivaajina naisetovat myös kärsimyksen kokijoita ja lievittäjiä. itkuvirret ja muut kärsimyksestä jamurheesta nousevat perinteet ovatkin naisten perinnettä, osa naisia yhdist
34、228;vääkärsimyksen kulttuuria. (nenola 2002, 2829; 1986, 131135.)kuoleman luoma yhteisöllisyys ja yhteisyys merkitsevät konkreettista jaettavuutta.surussa korostuu jaettavuuden ja jakamisen teema. ihmiset haluavat ilmaistakuoleman aiheuttaman, kaiken läpäisevä
35、n tyhjyyden. heillä on tarve aktiiviseen javoimia vievään surutyöhön. (utriainen 1999, 154.) kärsimyksestä ja murheestanousevan punaisen uskomusperinteen yhdeksi tehtäväksi ulla-maija peltonennäkeekin naisten traditionaalien sururituaalien korvaamise
36、n aikana, jolloin avoimensurun ilmaisua rajoitettiin surukielloin. kun hautajaismenot ja rituaalinen sureminenevättiin, punaisten oli psyykkisesti vaikeassa tilanteessa kehitettävä oma tapansa surraja muistaa vainajiaan. (peltonen 1996, 238.)etäinen nainen punaisessa lyriikassa m
37、iehellä ja kuolemalla on läheinen suhde. maskuliininenkuolema näyttäytyy laulusta ja runosta toiseen samanlaisena. laulu- ja runomaailman3 jrgonia 2 / 2003 isbn 951-39-1670-7 / issn 1459-305x tuuli kataja: punainen nainen ja kuoleman diskurssi miehet taistelevat ”rehellisnä
38、vereen viimeiseen”. miestä ei identifioida suhteessanaiseen: punainen lyriikka ei mallinna maskuliinisia herooisia itsemurhia eikä tunne”punikin sulhasia”. surulaulujen lyyriset minät ovat lähes poikkeuksetta naisia. kunmies suree, hän ei sure kuolleita, vaan kantaa huolta o
39、maisistaan. naiset sitä vastoinasettuvattiettyihinpositioihinsuhteessakuolemaan.feminiinisessäkuolemandiskurssissa voidaan erotella kolme erilaista kuoleman kautta hahmottuvaanaisroolia perinteisestä surun tulkista feminiiniin ”urhoon”. nainen on kuolemaannähden poissaoleva tai e
40、täinen, kuoleman objekti tai subjekti. jaotellessani lauluista jarunoista hahmottuvia naiskuvia olen käyttänyt erotteluperusteina yleensä jo tekstinpintarakenteessa vastaantulevia kuvia. olennaista on naisen asema suhteessa sotaan.jaotteluni ulkopuolella jäävät yht
41、äläisen uhrin laulut, jotka kertovat kuinka ”tasa-arvoisesti” vastapuoli punaisia sukupuolesta riippumatta kohteli:tänne on kuljetettu naista ja miestäjulmimman luokkavihan uhrina.raastettu kodeista ja raastettu teiltävanhojen raihnaisten joukosta.nälässä on k
42、idutettu,satoja on ammuttukeskellä humisevan hongiston.(kna6110: laulu hennalasta)yhtäläisen kohtelun kuvauksissa nainen nähdään myös miehen kanssa eriarvoisena.tällöin hänen kohtelunsa rinnastuu muihin miestä avuttomampana pidettyihin: ”einuori
43、akaan säästetty ei lapsia, vaimoja, ei armosanat kohdanneet harmaita hapsia.”(kna6102).maailmamme jakautuu julkiseen, yhteiskunnalliseen ja yksityiseen, henkilökohtaiseenalueeseen. julkinen on totuttu liittämään hallitsevaan ja määräävään m
44、ieheen,alistuvan ja passiivisen naisen osaksi koituu yksityinen koti ja perhe. (nenola 1986,1011.) yleinen tapa, jolla perinteinen nainen punaisessa lyriikassakin kuvataan, onhänen kuvaamatta jättämisensä. tämä tulee esiin sodasta kertovissa lauluissa jarunoissa, jotka
45、ovat korostuneen maskuliinisia. näissä ainoastaan miehet sotivat jakuolevat. poissaolevat naiset kuuluvat yksityisen piiriin.poissaolevan naisen lisäksi traditionaalia naista edustaa nainen, jonka suhde kuolemankeskiöön on etäinen. traditionaaliset kotipiiriläiset
46、ovat sekä runojen toimiviasubjekteja että passiivisia objekteja. heidän subjektin piirteensä tulevat esiin kodinpiirissä perinteisenä äitinä ja vaimona, jonka tehtävänä on huolehtia perheenhyvinvoinnista. sodan suhteen hän on passiivinen, p
47、oissaoleva, ja objektoituu yleensämiehen, toimijan, puheen kohteena. punaisissa lauluissa äitejä ei koroteta sankariäidinasemaan. juuri he suhtautuvat sotaan kielteisimmin, koska he odottavat pojistaanvanhuudenturvaa, eivätkä näe ideologiaa kuoleman arvoisena aatte
48、ena.4 jrgonia 2 / 2003 isbn 951-39-1670-7 / issn 1459-305x tuuli kataja: punainen nainen ja kuoleman diskurssi Älä itke äiti katonnutta poikaasivaik ryöstetty rinnaltasi onainoa turvasisä murhees peitähuoles heitä maille unholaanja oota konsa taasen jälleen ta
49、vataan.(y. virtanen)kuoleman objekteja ovat naiset, joiden sulhanen tai aviomies on kuollut taistelussa taivankileirillä. kuoleman objekti on todellisuudessa vainaja. kun kuolema sitäkuvattaessa näyttää koskettavan enemmän naista kuin todellista objektia, näen nais
50、ensaaneenobjektimaisenposition.objektiasetelmasyntyymyösnaisenkykenemättömyydestä vaikuttaa itse positioonsa. hän on olosuhteiden uhri. toinen onkuollut ja suhteessa toisen kuolemaan naisen merkitys on ollut passiivinen. ailinenola erottelee inkerin itkuvirsiä tarkastel
51、lessaan runoista hahmottuvan oman jatoisen kuoleman. runot eivät kerro minkälaisiksi naiset kuvittelevat omankuolemansa, vaan useimmiten kuolema nähdään toivottuna vaihtoehtona naistenkärsimykselle. elämän kovuutta korostetaan kuoleman toivomus -motiivilla. na
52、istenlyriikassa syntymäänsä surevan teema on erittäin yleinen. nenola ei näe näitämotiiveja niinkään kuolemanvietin kuin elämänkapinan purkauksena. (nenola 1986,145150.) myös olosuhteiden uhrit toivovat toisinaan kuolemaansa tai kuoleman
53、28;hdään tuskan ja kärsimyksen poistajana. itkuvirsien tapaan näissäkin saattaa ollakyse enemmän elämänkapinan tai äkillisen menetyksen synnyttämästä ahdingostakuin todellisen kuolemanvietin ilmaisusta.vallankumouksesta sain muiston katkera
54、nkun rintamalla kaatui mun oma armaani.hän nimeäni viimeksi kuiskailija kuvani rinnalleen puristi.oi tuska jota tunnen rinnassani!nouta muo luoksesi armaani!tuonela vapauta sydän tuskani.(taar: morsiamen kaiho)kuoleman objekteilla on muitakin yhtäläisyyksiä inkerilä
55、;isten itkuvirsien lyyrisiinminäkuviin. niissä, kuten itkuvirsissä, leskeksi tai orvoksi jääminen romahduttaanaisen maailmanjärjestyksen. hän kokee itsensä objektiksi, jonka asema määräytyyvanhempien ja aviomiehen olemisen tai olemattomuuden kau
56、tta: objektina nainenmääräytyy rituaalisen surijan rooliin. hän kokee itsensä myös subjektiksi, jonkataakkana ovat huolet ja murhe. subjektina hän kuvaa omaa suruaan ja kärsimystään.(nenola 1986, 152157.) venäläinen thanatologi andrei demit
57、shev erottaakuolemaansuhtautumisessakaksierilaistastrategiaa:destruktiivisenjakonstruktiivisen.destruktiivinen tabuointi mallintaa yksilön suhdetta ennen kaikkea omaankuolemaansa. tällöin kuolemaa ja kuolemista ei hyväksytä ja ne syrjäytetäänarkipäivä
58、;isestäinhimillisestäolemassaolosta.kunomakuolemanähdäändestruktiivisena oman maailman tuhoutumisena, palautuu toisen kuolema maailman5 jrgonia 2 / 2003 isbn 951-39-1670-7 / issn 1459-305x tuuli kataja: punainen nainen ja kuoleman diskurssi jatkumisena. konstruktiivinen stra
59、tegia, joka syntyy helpommin juuri suhteessa toisenkuolemaan, hyväksyy kuoleman olemattomuuden mallina ja antaa sille merkitystäluovan funktion. sitä on mahdollista tarkastella konstruktiivisesti vailla omaankuolemaan liitettävää tabuointia. perinteinen käsitys kuo
60、lemasta perustuu toisenkuoleman vastaanottamisen analyysiin. se astuu kielteiseksi koetun oman kuolemanulkopuolelle ja mahdollistaa sen positiivista merkitystä tuottavan sisällön. tätä omankuoleman ja toisen kuoleman epäsymmetriaa monimutkaistaa vain läheisen ihmis
61、enkuolema, jossa kaksi vastakkaista suhdetta kuolemaan yhdistyy. tällöin toisenkuolemaa voidaan ajatella mikrokuolemana. erotessaan toisesta ihminen kuoleepoikana/tyttärenä, isänä/äitinä, puolisona. (demitshev 1999, 3233; 64; 171173;180.)punaisissa lauluissa j
62、a runoissa omaan kuolemaan ei suhtauduta kielteisesti.negatiivisena kuolemana koetaan vain läheisen ihmisen aiheuttama mikrokuolema.kuolemaa ei kyetä tarkastelemaan konstruktiivisesti; lyyriset minät ovat pysähtyneetsuruun ja kärsimykseen. surija on lakannut olemasta kuolleen kihlattuna, vaimona tailapsena. kuoleman objektien lauluryhmää voi itkuvirsien tapaan pitää murheesta jakärsimyksestä nousevana perinteen
温馨提示
- 1. 本站所有资源如无特殊说明,都需要本地电脑安装OFFICE2007和PDF阅读器。图纸软件为CAD,CAXA,PROE,UG,SolidWorks等.压缩文件请下载最新的WinRAR软件解压。
- 2. 本站的文档不包含任何第三方提供的附件图纸等,如果需要附件,请联系上传者。文件的所有权益归上传用户所有。
- 3. 本站RAR压缩包中若带图纸,网页内容里面会有图纸预览,若没有图纸预览就没有图纸。
- 4. 未经权益所有人同意不得将文件中的内容挪作商业或盈利用途。
- 5. 人人文库网仅提供信息存储空间,仅对用户上传内容的表现方式做保护处理,对用户上传分享的文档内容本身不做任何修改或编辑,并不能对任何下载内容负责。
- 6. 下载文件中如有侵权或不适当内容,请与我们联系,我们立即纠正。
- 7. 本站不保证下载资源的准确性、安全性和完整性, 同时也不承担用户因使用这些下载资源对自己和他人造成任何形式的伤害或损失。
最新文档
- T/CACE 034.1-2022基于项目的温室气体减排量评估技术规范循环经济领域资源化过程报废汽车回收处理
- 项目十四制动系的检测与修复任务1车轮制动器的检测与修复01
- T/CAAM 0002-2022针灸临床研究不良事件记录规范
- 低碳城市建设规划与海口2025年实践案例分析报告
- 在线教育平台教师培训与用户增长策略研究报告2025
- 血肿腔引流管护理指南
- 糖尿病肾病及护理
- 文化产业园区招商模式创新与区域文化产业创新能力提升评估
- 2025年天然气水合物开采技术市场分析及投资建议预研报告
- 新生儿科月护理质量分析
- 23如何高效学习
- 【MOOC】航空航天材料概论-南京航空航天大学 中国大学慕课MOOC答案
- 【MOOC】微处理器与嵌入式系统设计-电子科技大学 中国大学慕课MOOC答案
- 车辆检修安全操作规程模版(2篇)
- DB41T 1165-2015 道路非开挖式地聚合物注浆加固处治技术规范
- 电子商务平台交易规则
- 湖北省襄阳市宜城市2022-2023学年八年级下学期期末学业质量测试数学试卷(含答案)
- 国开2024年秋《机械制图》形考作业1-4答案
- 2024年国防知识竞赛考试题库500题(含答案)
- 中职教育二年级全学期《新能源汽车运用维修-交流充电接口的检测》课件
- 初二数学《数据的分析》公开课说课
评论
0/150
提交评论